Peltikaton pesu – näin se tehdään oikein ja mitä se maksaa

Peltikaton pesu – näin se tehdään oikein ja mitä se maksaa

Sammaloitunut peltikatto on Suomessa tavallinen näky, ja se on myös yleisin syy siihen, että katon pesu tulee mieleen. Sammal ei kuitenkaan ole vain ulkonäköhaitta: se pidättää kosteutta kattopinnalla pitkälle poutajaksojen jälkeenkin, ja juuri se pitkittynyt kosteus syövyttää maalipintaa ja lopulta peltiä.

Pesu on siis perusteltu toimenpide. Kysymys on siitä, milloin se riittää — ja milloin se on vain väliaikainen ratkaisu.

Teemme peltikattojen pesuja Kuopiossa ja Pohjois-Savossa sekä erillisenä työnä että osana peltikaton maalausurakkaa. Tässä artikkelissa käymme läpi, miten pesu tehdään oikein, missä kohtaa itse tekeminen menee tyypillisesti pieleen, ja milloin pesu ei enää auta.

Tärkeimmät nostot

• Sammal pidättää kosteutta, ja pitkittynyt kosteus syövyttää maalipintaa. Siksi sammal kannattaa poistaa, vaikka katto olisi muuten kunnossa.
• Painepesuri on kaksiteräinen työkalu. Liian kova paine ajaa vettä katteen alle — vaurio ei näy ennen kuin yläpohjassa on kosteutta.
• Pesu ei korvaa maalausta. Jos maalipinta on ohentunut, sammal palaa muutamassa vuodessa.
• Katolla työskentely on rakennusalan vaarallisimpia töitä. Putoamissuojauksen puutteita havaitaan lähes joka toisella tarkastetulla pientalotyömaalla.
• Teemme pesuja sekä erillisenä työnä että osana maalausurakkaa. Maalauksen yhteydessä pesu sisältyy hintaan.

Sisällys

1. Milloin peltikatto pitää pestä?
2. Näin peltikatto pestään oikein
3. Painepesuri – hyödyt ja riskit
4. Pesuaineen valinta
5. Mitä peltikaton pesu maksaa?
6. Riittääkö pesu vai tarvitaanko maalaus?
7. Turvallisuus – lue tämä ennen kuin nouset katolle
8. Usein kysytyt kysymykset

Milloin peltikatto pitää pestä?

Peltikatto kannattaa tarkistaa kaksi kertaa vuodessa: keväällä talvivaurioiden varalta ja syksyllä myrskyjen jälkeen. Pesu tulee ajankohtaiseksi, kun katolla näkyy jokin näistä:

1. Sammal tai levä varjoisilla alueilla, erityisesti pohjoislappeella ja puiden läheisyydessä
2. Tummat raidat valumavesien reiteillä
3. Lehdet ja neulaset kerääntyneinä jiireihin ja ränneihin
4. Pinta tuntuu karhealta tai likaiselta
5. Vesi ei valu pois vaan jää seisomaan katon pintaan

Varjoisassa ja kosteassa paikassa oleva katto sammaloituu nopeammin. Pohjois-Savossa tyypillinen pesuväli on 3–7 vuotta riippuen katon suunnasta ja ympäröivästä puustosta.

Miksi sammal on haitallista

Sammal ei syövytä peltiä suoraan. Ongelma on epäsuora mutta todellinen.

Sammal toimii kuin sieni: se imee vettä ja pitää sen kattopinnalla silloinkin, kun katto muuten kuivuisi. Maalipinta on suunniteltu kestämään kastumista ja kuivumista vuorotellen — ei jatkuvaa kosteutta. Kun kuivumisjaksot jäävät pois, maalipinta haurastuu nopeammin.

Toinen ongelma on mekaaninen. Sammal kerää neulasia ja lehtiä, ja tukkeutuneet jiirit ohjaavat vettä sinne, minne sen ei ole tarkoitus mennä.

Näin peltikatto pestään oikein

Pesu ei ole pelkkä huuhtelu. Kunnollinen työ etenee näin — ja näin me sen teemme:

1. Ympäristön suojaus. Seinät, ikkunat, rännit ja istutukset suojataan. Pesuaine ja irtoava aines valuvat alas, ja osa pesuaineista vahingoittaa kasveja.

2. Irtoaineksen poisto. Lehdet, neulaset ja irtonainen sammal poistetaan mekaanisesti — harjalla tai lastalla. Tätä ei tehdä painepesurilla.

3. Pesuaineen levitys. Katolle tarkoitettu pesuaine levitetään ja annetaan vaikuttaa valmistajan ohjeen mukaisen ajan. Vaikutusaika on se, joka tekee työn, ei paine.

4. Pesu. Pestään ylhäältä alaspäin, lomituksia myötäillen.

5. Huuhtelu. Riittävällä vedellä, jotta pesuainejäämiä ei jää pinnalle. Jäämät haittaavat maalin tarttumista, jos katto maalataan myöhemmin.

6. Rännien puhdistus. Pesussa irronnut aines päätyy ränneihin. Jos niitä ei puhdisteta, vesi ohjautuu väärään paikkaan.

7. Katon kunnon läpikäynti. Kun katolla ollaan, se kannattaa katsoa kerralla läpi: ruostekohdat, irronneet ruuvit, läpivientien tiiveys ja kattoturvatuotteiden kunto. Kerromme mitä näimme, olitpa tilaamassa jatkotöitä tai et.

8. Kuivuminen. Jos katto maalataan, pinnan on annettava kuivua kunnolla ennen maalausta.

Sammaleenestoaine

Pesun jälkeen katolle voidaan levittää sammaleenestoaine, joka hidastaa kasvuston paluuta. Se on hyödyllinen lisä varjoisilla katoilla, mutta se ei korvaa pesua eikä maalausta. Kyseessä on jarru, ei ratkaisu.

Käsittelimme sammaleen ennaltaehkäisyä tarkemmin artikkelissa näin estät sammalen kasvun maalatulla peltikatolla.

Painepesuri – hyödyt ja riskit

Tämä on artikkelin tärkein kohta, ja se on myös se, jossa itse tehdyssä pesussa useimmiten mennään metsään.

Painepesuri on tehokas mutta peltikatolla riskialtis. Kolme asiaa menee tyypillisesti pieleen:

1. Liian kova paine. Vesi painuu saumojen, lomitusten ja ruuvien alle katteen alapuolelle. Vaurio ei näy mistään — se huomataan vasta, kun yläpohjassa on kosteutta tai hajua. Tämä on pahin mahdollinen lopputulos, koska korjaus on moninkertaisesti pesua kalliimpi.

2. Väärä suuntaus. Jos pestään alhaalta ylöspäin tai lomituksia vastaan, vesi menee suoraan katteen alle. Oikea suunta on aina ylhäältä alas ja lomitusten myötäisesti.

3. Liian lähellä oleva suutin. Kova suihku läheltä irrottaa tehdaspinnoitetta myös sieltä, missä se on vielä kiinni. Katto näyttää pesun jälkeen puhtaalta mutta on menettänyt suojaansa.

Nyrkkisääntö: pesuaineen vaikutusaika tekee työn, ei paine. Jos joudut nostamaan painetta saadaksesi sammaleen irti, pesuaine on väärä tai vaikutusaika liian lyhyt.

Ammattilainen käyttää maltillista painetta, pitää suuttimen etäällä ja pesee aina ylhäältä alaspäin.

Pesuaineen valinta

Yleispesuaine ei ole oikea valinta peltikatolle. Kolme syytä:

• Liian vahva aine voi vahingoittaa maalipintaa tai tehdaspinnoitetta
• Liian heikko aine ei irrota sammalta, jolloin paineen nostaminen tuntuu houkuttelevalta
• Väärä koostumus jättää jäämiä, jotka estävät maalin tarttumisen myöhemmin

Käytä katolle tarkoitettua pesuainetta ja valitse vahvuus likaisuuden mukaan. Jos katto aiotaan maalata, tarkista että pesuaine sopii yhteen tulevan maalin kanssa.

Jos katossa on muovipinnoite, ole erityisen varovainen. Osa pinnoitteista kestää huonosti voimakkaita emäksisiä aineita. Käsittelimme pinnoitetyyppejä peltikaton maalauksen palvelusivulla.

Mitä peltikaton pesu maksaa?

Suomessa peltikaton pesu maksaa erillisenä työnä yleisesti 4–10 euroa neliömetriltä, eli tavallisen omakotitalon katolla noin 600–1 500 euroa. Hinta riippuu katon koosta, kaltevuudesta, sammalkasvuston paksuudesta ja siitä, sisältyykö rännien puhdistus.

Haarukka on leveä, koska ”katon pesu” tarkoittaa eri yrityksillä hyvin eri asioita. Ero pelkän huuhtelun ja kunnollisen pesun välillä on suuri sekä hinnassa että lopputuloksessa — ja se näkyy vasta vuosien päästä.

Meiltä saat kiinteän hinnan ilmaisen kuntoarvion perusteella. Emme anna hintaa puhelimessa, koska katon todellisen tilan ja sammalkasvuston määrän näkee vasta katolta.

Pesu maalausurakan osana

Jos katto päätyy maalattavaksi, pesu sisältyy maalausurakkaan eikä ole erikseen hinnoiteltu lisä. Se ei ole vaihe, jonka voisi jättää pois — ilman kunnollista pesua maalaus ei kestä. Peltikaton maalauksen hinta on 20–32 €/m², ja pesu sisältyy siihen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos olet joka tapauksessa harkitsemassa maalausta lähivuosina, erillinen pesu ei välttämättä kannata — siitä maksaa silloin kahdesti. Kuntoarviossa sanomme suoraan, kumpi on sinun katollasi järkevämpi.

Mitä kysyä tarjousta pyytäessä

• Sisältyykö rännien puhdistus?
• Tehdäänkö irtoaineksen poisto mekaanisesti vai pelkällä painepesurilla?
• Mitä pesuainetta käytetään ja kuinka kauan sen annetaan vaikuttaa?
• Sisältyykö sammaleenestokäsittely?
• Käydäänkö katon kunto läpi samalla ja raportoidaanko havainnot?

Riittääkö pesu vai tarvitaanko maalaus?

Tämä on kysymys, joka ratkaisee, kannattaako pesuun ylipäätään käyttää rahaa.

Pesu riittää, jos:

• Maalipinta on ehjä eikä hilseile
• Väri on tasainen, ei liituuntunut
• Ruostetta ei ole tai sitä on vain yksittäisissä kohdissa
• Katolla on lähinnä sammalta ja likaa

Pesu on väliaikainen ratkaisu, jos:

• Maalipinta on liituuntunut — sormella pyyhkäistessä irtoaa vaaleaa jauhetta
• Väri on haalistunut epätasaisesti
• Pinta on karhea

Karheaan ja huokoiseen pintaan sammal tarttuu helposti. Pesun jälkeen katto näyttää hyvältä, mutta kasvusto palaa 1–3 vuodessa — nopeammin kuin ehjällä maalipinnalla. Tällöin pesu kannattaa tehdä osana maalausta, ei yksin.

Pesu ei auta, jos:

• Ruoste on levinnyt laajalle
• Pelti on syöpynyt paikoin puhki
• Katto vuotaa

Näissä tilanteissa edessä on kattoremontti, ja pesu olisi rahan käyttämistä ilman että ongelma poistuu. Sanomme tämän suoraan, jos näemme sen katolla.

Turvallisuus – lue tämä ennen kuin nouset katolle

Peltikatto on märkänä erittäin liukas. Pesu tarkoittaa, että katto on märkä koko työn ajan.

Katolla työskentely on rakennusalan vaarallisimpia töitä. Kuten Työsuojeluhallinto toteaa:

”Kattosaneeraus- ja pientalotyömaiden työsuojelutarkastuksilla havaitaan puutteita putoamissuojauksessa lähes joka toisella tarkastuksella.”

Tämä koskee ammattilaisia. Harrastajalla putoamissuojaus on harvoin edes olemassa.

Työturvallisuuslaki edellyttää putoamissuojausta aina, kun työskennellään yli kahden metrin korkeudessa, ja ensisijainen suojaustapa on rakenteellinen eli kaiteet. Jos aiot pestä katon itse, lue ensin Työterveyslaitoksen ohjeet putoamissuojaimista — erityisesti se, että valjaille on oltava turvallinen kiinnityspiste.

Jos katolla on kattosillat ja kiinnityspisteet, työ on turvallisempi. Jos ei ole, harkitse kahdesti.

Usein kysytyt kysymykset

Paljonko peltikaton pesu maksaa? Suomessa yleisesti 4–10 €/m², eli omakotitalon katolla noin 600–1 500 euroa. Hinta riippuu katon koosta, kaltevuudesta, sammalkasvuston määrästä ja siitä, sisältyykö rännien puhdistus. Savon Rakentava antaa kiinteän hinnan ilmaisen kuntoarvion perusteella.

Kuinka usein peltikatto pitää pestä? Tyypillisesti 3–7 vuoden välein. Varjoisa ja puiden ympäröimä katto sammaloituu nopeammin kuin avoimella paikalla oleva.

Sisältyykö pesu maalaukseen? Sisältyy. Peltikaton maalausurakassa pesu on aina mukana eikä sitä hinnoitella erikseen, koska ilman kunnollista pesua maalaus ei kestä. Pesun voi tilata myös erillisenä työnä.

Voiko peltikaton pestä painepesurilla? Voi, mutta maltillisella paineella ja aina ylhäältä alaspäin. Liian kova paine ajaa vettä saumojen ja ruuvien alle katteen alapuolelle, eikä vaurio näy ennen kuin yläpohjassa on kosteutta. Pesuaineen vaikutusaika tekee työn, ei paine.

Voiko peltikaton pestä itse? Voi, jos katolla on turvalliset kulkutiet ja käytössä on asianmukainen putoamissuojaus. Märkä peltikatto on erittäin liukas. Suurin tekninen riski on liian kova paine, jonka aiheuttama vaurio ei näy heti.

Pitääkö peltikatto pestä ennen maalausta? Pitää, aina. Maali tarttuu vain puhtaaseen ja kiinteään pintaan. Huono pohjatyö on yleisin syy siihen, että maalaus epäonnistuu ja pinta irtoaa muutamassa vuodessa.

Riittääkö pelkkä pesu ilman maalausta? Riittää, jos maalipinta on ehjä ja katolla on lähinnä sammalta. Jos pinta on liituuntunut tai karhea, sammal palaa 1–3 vuodessa ja pesu on väliaikainen ratkaisu.

Millä pesuaineella peltikatto pestään? Katolle tarkoitetulla pesuaineella, jonka vahvuus valitaan likaisuuden mukaan. Yleispesuaine ei sovi: liian vahva vahingoittaa pinnoitetta, liian heikko ei irrota sammalta.

Auttaako sammaleenestoaine? Se hidastaa kasvuston paluuta ja on hyödyllinen lisä varjoisilla katoilla. Se ei kuitenkaan korvaa pesua eikä maalausta — kyseessä on jarru, ei ratkaisu.

Pyydä ilmainen kuntoarvio

Katon todellisen kunnon näkee vasta katolta. Siksi emme arvaa puhelimessa, riittääkö pesu vai kannattaako katto maalata.

Tulemme käymään, katsomme katon läpi ja kerromme suoraan, mitä se vaatii. Käynti ei maksa mitään eikä velvoita mihinkään. Jos pelkkä pesu riittää, saat siitä kiinteän hinnan. Jos maalaus on ajankohtainen, pesu sisältyy urakkaan — emmekä silloin laskuta pesusta kahdesti.

Teemme peltikattojen pesuja ja maalauksia Kuopiossa, Siilinjärvellä, Iisalmessa, Leppävirralla ja muualla Pohjois-Savossa.

Pyydä ilmainen kuntoarvio tai soita 045 884 4455.